Vähän erilainen messureissu ;)

Juu, kävästiin oikein porukalla Tamperella kädentaito messuilla. Messut sinänsä olivat samanlaiset kuin vastaavat tilausuudet aina muulloinkin. Itse ostin yhden lontoonkielisen mallineulekirjan, isännälle kivimessupuolelta pari kivenmurikkaa ja vielä itselleni mineraalikividödön.

Mutta matka itsessään oli "vähän" erilainen. Meitä ahtautui itseni lisäksi Mutsin touraniin Ziina, Mirri ja Agua. Matkaan lähdettiin jo kahdeksan aikoihin aamusella Kotkasta. Porukkaa kerättin matkan varrelta mukaan ja lähdettiin sumussa ajelemaan kohti Tamperetta.

Matkalla ei pahemmin tarvinu pysähdellä, kerran kävästiin kahveella jollakin ABC-asemalla. Muuten suut ja kädet kävi Mutsin ajaessa. Olimme jo periaatteessa perillä, mitä nyt yhdestä moottoritien liittymästä ajettiin ohi, mutta äkkiäkös tuo oli korjattu.. tai niiin me ainakin luultiin.

Oltiin menossa jo oikeaan suuntaa, porukalla luettin opasteita että ei tästä mutta tuosta seuraavast liitymastä pitää kääntyä vasemmalle.. ja sitte gapomg.. joku tollo kajautti kylkeen.. niin siis ei meidän.. Eli kolarihan se.

Kelleen ei onneksi käynyt mitään kun vauhtia ei ollu paljoa ja kaikki asianmukaisesti vöihin köytettynä. Auto ajokelvottomaan kuntoo.. hmm.. viis akkaa pirun kaukana kotoa ilman kyytiä.. tosi nastaa..

No likat lähti taksilla messuille ja me jäätiin mutsin kanssa kaksin oottelemaan hinausautoa. Hinausauto tuli ja kuskilta saimme ohjeen kävällä noin kilometrin tuonne päin ni sieltä löysimme ww-liikkeen minne auto hinattiin. Me reippailimme sinne (onneks ei satanu) ja hetken siellä asioita selvteltyämme hyppäsimme toisenväriseen touraniin ja ajoimme messupaikkalle mekin seikkailemaan.

Saimme messuiltua oikein mukavasti koko rahalla ja olimme koko porukka valmiina kotiinlähtöön jo ennen sulkemisaikaa. Se kotimatka sitten vähän kesti.. matkaa kertyi mittariin 300km mutta ajoaikaa meni 5 tuntia. Sumu oli siis ihan hirveä.. eipä siellä kellään tuntunut tielläliikkujista olevan kovin kiire. Ei ollut ohittelijoita vaikka keräsinkin pitkän letkan taakseni.

Mutta reissusta oppikin taas kerran sen totuuden, että kun on hoitanut asiansa hyvin ja osaa vaatia neuvoja ja palvelua niin niitä myös saakin. Kun aattelee että alle tunnissa tapahtumista meillä oli jo toinen auto alla, niin voisin vaikka sanoa että ripeää toimintaa.